tiistai 3. heinäkuuta 2018

Metsän poika tahdon olla

Näistä maisemista lähdettiin 



Olipahan pari päivää.

Kaikki tietää, että meidän piti alunperin olla reissussa viisi päivää, mutta koskaan ei tiedä mitä tapahtuu kun lähtee luontoon. Meidän reissu siis tällä kertaa päättyi puolikkaaseen matkaan, mutta ei voi sanoa että oltaisiin ihan iisillä menty. Joku sanoisi, että luovutettiin, joku sanoisi että tehtiin fiksusti ja varmaan vielä kolmas sanoisi, että "Kai nyt parin päivän levon jälkeen olisi voinut loppumatkan taittaa."

Olisihan sitä voinut. Uskon, että meistä kahdesta se ois tuo miun sissi-veli ollut joka olisikin jatkanut tänään Hautajärven kautta Urkkalammelle ja siitä mökille vaikka kuinka satoi vettä. Miun pitää vaan myöntää, että mie en jaksanut. Tälläkin reissulla tuli opittua se, että vaikka kuinka oot varustautunut ja katsot et juu ylämäkiä tulee olemaan niin sitä ei vaan tajua mitä se on kun on noin +20kg rinkka selässä.

Ensimmäisenä päivänä me tosiaan lähdettiin Kolin hotellin edestä kohti Akka-Kolia, josta avautui huikeat näkymät. Sitten tulikin vaaraa vaaran perään. Kyltit vaan kertoi, että vaaroja on tulossa mutta missään ei näkynyt kylttejä mein ensimmäisen yön majapaikasta eli Ylä-Murhista.

Akka-Koli

Paha-Kolin läheltä

Tää tais olla jopa pahempi mäki kuin ne vaarat :D

Jari nousee Jauholanvaaralle
Ylä-Murhi. Mmm. Ei sanoja. Kokekaa itse. Semmoinen kesäparatiisi kaikilla mukavuuksilla. Lievästi vilustuneena ja väsyneenä ei ehkä paras paikka koota kuitenkaan telttaa, mutta kyllä sekin onnistui. Ei ehkä ihan ammattilaisten tavoin, kun ei ollut ammattilaisten vehkeitä mutta kyllä siitä Jarille pitää silti 5/5 antaa.

Tämä oli siis oikeasti ainut kyltti koko paikasta. Niin ja Hieman nuo kyltit heitteli, oltiin tultu reilusti yli 10 kilsaa tuona päivänä :D

Rentouttavan telttayön jälkeen irtosi metkat hymyt

#kylttigate

#kolibakteeri

Lakkala oli kyllä kiva.

Reissun hauskimpia osuuksia! 

Ois voinut varmaan vaan tuota kiskoo ees sun taas vaikka oli ihan hitonmoinen tuuli ja se lautta meni missä sattu :D

Meidän pömpeli Kiviniemen luontotilalla, Impi <3  Ovee ei oltu kuulemma suunniteltu kuin kääpiöille niinku mie xD

Tuolla käytiin tulilla ja fiilistelemässä. Varsinkin Jari, joka muisteli kaiholla parin vuoden takaista nousuaan Ryläykselle.

Tästä vielä bonuksena kuva miusta tärkeässä duunissa eli ulkoiluttamassa Askodeemusta tuossa pari tuntia sitten <3<3


Eli siis kaikesta huolimatta tuo reissu oli ihan huippu. Ei vedetty loppuunasti, mutta ei se mitään. Aateltiin lähtee ens kesänä sitten inkkarikanootilla jonnekin vittulanjänkälle. Ettekä nyt oo siellä sillein, että ei helvetti ei saatana :D Se vois olla kokemus. Myös talvivaelluksen elämyksestä heiteltiin legendaa ja pohdittiin uraa Metsähallituksen riveissä.

Iso kiitos rakkaalle isoveljelleni. Sie oot ihana, mutta välillä voisit olla jonkun muun veli eikun..... :D

ENSIMMÄINEN, TOINEN JA KOLMAS KERTA MYYTY!

Tuli ainakin todistettua, että läski liikkuu ja vaikka hitaasti mentiin ni perkule kokeilkaapa itte yöpyy Ylä-Murhilla.

Nyt sitten vielä chillii lomailuu Joensuussa, joka on kuulemma syystä erillään muista ja lauantaina sitten takaisin kotiin Tampereelle :)

ps. Klikatkaa ne kuvat isommaksi.

maanantai 7. toukokuuta 2018

Kättenliittäjäiset

Valkosalvian savulla puhdistettiin koti. Kuva: Laura Jokinen

Lupailin vähän pidempää tekstiä ja kuvia. Tuntuu vaan, että kaikki oleellinen on sanottu joten laitan vaan kuvia. Kaikki kuvat ovat ystäväni Lauran ottamia ja niitä ei saa tietenkään kopioida tai lainata mihinkään tarkoitukseen.

Alttarilla oli tärkeimpien jumalten patsaat (Vasemmalta alkaen isona Odin, pieni patsas on Thor, sitten Frej ja juomasarven takana Freija). Lisäksi myös tietenkin sima sekä uhrileipä.

Meidän yhdessä tekemänä sima siunattiin


Valarenkaan kanssa annettu lupaus on pyhä, sillä lupaus on rikkumaton ja se on annettu jumalten edessä. 

Kädet sidottiin yhteen eikä sitä solmua saa aukaista, sillä se symbolisoi meidän yhteistä lupausta olla toistemme kanssa

Oli aika hyvä olla tuon kaiken jälkeen <3

Ystävämme jakoivat pyhän siman kanssamme ja joimme samasta sarvesta.

Uskaltaa vähän hymyilläkin ;)

"Lupaan olla sun" 
Alttarikuvaa lähempää 


Blogiteksti on hyvä päättää näihin sanoihin, jotka Minna meille sanoi.

Olette valinneet päivän, jolloin tunnustatte rakkautenne myös aasa- ja  
vaanijumalille ja jumalattarille, juuri yhdeksäntenä  
yhdessäolovuotenanne ja pyhitätte näin myös jumalien pyhän luvun. Se,  
että te olette olleet yhdessä näin kauan, yhdeksän vuotta, kertoo  
siitä, että te paitsi rakastatte toisianne, mutta se kertoo myös  
siitä, että te kunnioitatte toisianne, koette olonne yhdessä  
turvalliseksi ja saatte toiselta turvaa, kun elämä oikein koettelee.  
Se, että te kaikkien näiden yhteisten vuosiennekin jälkeen vieläkin  
haluatte sitoutua toisiinne näiden jumalien ja jumalattarien läsnä  
ollessa kertoo kahdesta ihmisestä, joilla on hyvä olla toistensa kanssa.

Luotuaan maailman ja elävät olennot, Odin loi suuren kaikkia yhdeksää  
maailmaa suojaavan mahtavan puun, pyhän elämänveden kostuttaman ja  
elämänantajan. Se kasvaa kaikkeuden keskuksessa. Sen latva ulottuu  
jumalien asumuksiin ja juuret ulottuvat syvälle maan alle, Helheimiin  
asti. Se on aina vihanta saarni, Yggdrasill. Yggdrasillin juurien  
vieressä, Urthin lähteen luona, asuvat suuret Nornat, kolme  
kohtalotarta. Heidän käsissään on meidän ihmisten maailma sekä kaikki  
maailmat ja koko maailmankaikkeus, koska he kastelevat jatkuvasti  
maailmanpuun juuria pyhän lähteen vedellä, jotta se ei kuolisi.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Vuosi 2017



Vuoden ekoja kuvia ja tääkin otettu Toteemin vessasta :D


Vuosi 2017 on nyt takana. Ajattelin, että blogiin teen taas tällaisen pidemmän summauksen sillä vuonna 2017 tapahtui paljon kaikenlaista.

Keväällä keskityin viemään loppuun kokemusasiantuntija-koulutuksen ja siinä ohessa vein loppuun myös pitkään kestäneen terapiani. Tsemppasin Joonasta lopputyönsä parissa ja juhlimme sitten yhdessä kun oli tullut varmuus siitä, että Joonas saa ammattipaperit sekä ylioppilastodistuksen.

Hain myös tosi ahkerasti töitä ja mieleni veti matalaksi se, että tuntui etten kelpaa mihinkään. En saanut lähihoitajan töitä, en siivoustöitä, en edes kaupan kassalle päässyt. Alkoi kypsymään ajatus siitä, että alan hakemaan töitä myös Lappeenrannan ulkopuolelta. Hain mm. Helsingistä, Oulusta, Joensuusta, Turusta ja sitten täältä Tampereelta. Kysyin oppisopimuspaikkojakin, mutta niitäkään ei tuntunut olevan.

Sitten satuin huomaamaan, että Tampereen steinerpäiväkoti hakee avustajaa esikouluun. Laitoin heti viestiä, että haittaako jos ei ole osaamisalana lapset- ja nuoret. Se ei haitannut ja pääsin heti työhaastatteluun vaikka haastattelut eivät olleet vielä edes alkaneet. Syy tähän oli se, että oltiin katsomassa Joonaksen kanssa kotia Tampereelta sopivasti samaan aikaan ja pääsin haastatteluun.

Kesä menikin sitten muuttohommia valmistellessa. Sain myös tietää etten saanutkaan sitä työpaikkaa mutta pari päivää ennen muuttoa sain tietää et pääsen tekemään kahden kuukauden sijaisuuden dementiahoitokotiin. Sen työsopparin päättyessä sain tietää, että pääsenkin Steineriin töihin ja siellä oon vieläkin <3

Syksyllä käytiin keikoilla ja tutustutiin paremmin Tampereeseen. Meillä kävi paljon ystäviä ja perheenjäseniä kylässä. Syksyllä koettiin myös suru-uutinen, kun saimme kuulla että meidän rakas ystävä Matti kuoli sairaskohtaukseen. Syksy meni sen vuoksi melko sumussa ja hautajaiset oli ehkä kauheinta mitä olen vähään aikaan kokenut.

Sitten kun vielä melkein puolet marraskuusta ja joulukuusta sairastelin. Parvorokko, silmätulehdus, angiina ja pitkä flunssa. Wipii! Siltikin kaiken kaikkiaan vuosi 2017 oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Laitan tähän sitten näitä kuvia lisäksi. Klikatkaa isommiksi.

Olipahan taas yks mökkireissu :D

Wihiiii!

Vihdoin ja viimein saatiin hankittua nuo vihkisormuksetkin

Myllysaaressa piknikillä

Hannen kaa <3 

Ja meitä ruokailijoita oli siis Emmi, mie ja Joonas :D

Katseltiin myös leffoja Akun kanssa Lappeenrannassa <3 

Käytiin Hannen kaa Turmion Kätilöiden keikalla

Turmion Kätilöt @ Totem

Oma pieni hengähdystauko ystävän mökillä

Suuri autoseikkailu Sannan kanssa piristi ^_^

Joonas sai tietää valmistuvansa <3 

Vihdoin <3 

Joonaksen suuuuuuuuuuri valmistujaiskakku

Tärkeimmät oli paikalla <3 

Aamu meni söpösti kolmisteen pötkötellen :D

Juhannuksen vauriot: Rakkaat lasit hajos :D

Ihan semmonen perusmeno :D

Koko konkkaronkka :D

Tää on kesäkuulta kun oltiin just käyty katsomassa tätä mein kotia <3 

Työhaastattelun jälkeen

End of an era.

Mein risteily kesällä oli niin riemukas :"D

Eikä viinipulloa oltu ees avattu :D

Joonaksen viritelmät :D

Läksiäiset. Kuvassa myös Joonas, Jesse ja Marski :D

Muutamat kengät, usko jo!

Kahden ihmisen tavaroita oli kiva pakata laatikoihin.

Huh. 

Hei hei Lappeenranta.

Ensimmäisen illan ruoka oli tässä. Joonas ja Jesse unohti tortillalätyt mut täytteet muisti joten tehtiinkin vaan lämppäreitä :D

Ensimmäinen ateria Rubyssa <3 

Manse Psychfestit kera Miikan

Fanihetki Vodunin laulajan kanssa <3 

Hääpäiväristeily

Herttaista <3 

Kuvassa kaksi syvänmeren kalaa rokkiristeilyn jälkitunnelmissa

Matkalla Viruksen & Grave Pleasuresin keikalle <3 

Mat McNerney <3 

Virus <3 

.... Ei riitä sanat ....

Käytiin Jarin kaa Mayhemin keikalla!

Meno oli semmonen 666

Löysin pappani haudan Lamminpään hautausmaalta <3 

Ollaan käyty sitä nyt hoitamassa kuntoon Joonaksen kanssa.

Tähän asti suurin yksittäinen pelivoittoni !

Joonaksen äiti Sirpa tuli visitoimaan ja olipa ihanaa kun meitä kelitkin suosi!

Synttärireissu Villen luokse <3 

Nipsuuuuu <3

Joululahjasaalis <3 

Tämä pyjama <3 

Marskin eka matka junassa meni hyvin :)

Rääppiäiset oli nyt tällä kertaa Emmin ja Jannen luona. Viides vuosi <3 

Miun ja Pasin tuleva käyntikorttikuva.

Emmmmiiiiii <3